Viime maanantaina aloitimme tokon. Otto ei ole aikaisemmin tehnyt töitä ryhmässä, vaan koulutus on tapahtunut korkeintaan yhden koiran läsnäollessa. Harjoitukset menivät siitä huolimatta erittäin hyvin.
Kun Otto oli hetken totutellut ryhmän läsnäoloon ja ymmärtänyt, että toisia koiria ei vain haistella ennen treenejä tai treenien aikana, alkoi asiat sujumaan. Harjoittelimme maahan menoa, luoksepäästävyyttä, seuraamista ja perusasentoa.
Maahanmeno sujuu Otolta todella hyvin. Maahanmeno on nopea ja näyttävän näköinen. Jatkossa pitää pidentää liikkeen kestoa, eli palkkaan koko ajan vähän myöhemmin.
Seuraaminen on opeteltu täysin arjen ohessa lenkeillä. Otto on oppinut seuraamaan aivan omiin nimiinsä, ilman että sitä on sille erikseen opetettu. Lenkeillä olen palkannut Ottoa aina kaikesta kontaktista, mitä se ottaa minuun, ja lopputulos on ollut usein se, että Otto on kulkenut vieressä ja ottanut automaattisesti katsekontaktin. Nytkin seuraaminen sujui ihan hienosti, vaikka välillä Otto kurkistelikin muita koiria.
Perusasentoa ollaan aloitettu treenaamaan siten, että käytin avukseni kohdentamista etusormeeni, eli Otto seuraa etusormeani, jolla ohjaan sen perusasentoon. Sitä ollaan harjoiteltu vasta kaksi kertaa, mutta metodi vaikuttaisi tehokkaalta. Jo toisena päivänä Otto seurasi sormeani kuin vanha tekijä, ja nyt voinkin alkaa suunnittelemaan vihjeen liittämistä suoritukseen.
Otto on selvästi oppinut oppimaan, ja tuntuu että olen onnistunut myös edellä mainittujen asioiden yleistämisessä, kun Otto suhtautui niin hyvin uusiin häiriöihin kentän reunalla. Tästä on hyvä jatkaa.
Kun Otto oli hetken totutellut ryhmän läsnäoloon ja ymmärtänyt, että toisia koiria ei vain haistella ennen treenejä tai treenien aikana, alkoi asiat sujumaan. Harjoittelimme maahan menoa, luoksepäästävyyttä, seuraamista ja perusasentoa.
Maahanmeno sujuu Otolta todella hyvin. Maahanmeno on nopea ja näyttävän näköinen. Jatkossa pitää pidentää liikkeen kestoa, eli palkkaan koko ajan vähän myöhemmin.
Seuraaminen on opeteltu täysin arjen ohessa lenkeillä. Otto on oppinut seuraamaan aivan omiin nimiinsä, ilman että sitä on sille erikseen opetettu. Lenkeillä olen palkannut Ottoa aina kaikesta kontaktista, mitä se ottaa minuun, ja lopputulos on ollut usein se, että Otto on kulkenut vieressä ja ottanut automaattisesti katsekontaktin. Nytkin seuraaminen sujui ihan hienosti, vaikka välillä Otto kurkistelikin muita koiria.
Perusasentoa ollaan aloitettu treenaamaan siten, että käytin avukseni kohdentamista etusormeeni, eli Otto seuraa etusormeani, jolla ohjaan sen perusasentoon. Sitä ollaan harjoiteltu vasta kaksi kertaa, mutta metodi vaikuttaisi tehokkaalta. Jo toisena päivänä Otto seurasi sormeani kuin vanha tekijä, ja nyt voinkin alkaa suunnittelemaan vihjeen liittämistä suoritukseen.
Otto on selvästi oppinut oppimaan, ja tuntuu että olen onnistunut myös edellä mainittujen asioiden yleistämisessä, kun Otto suhtautui niin hyvin uusiin häiriöihin kentän reunalla. Tästä on hyvä jatkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti